Liikearkistoyhdistys järjestää 23. toukokuuta teemapäivän aiheesta Fyysisen aineiston arkistointi ja muuttuva maailma. Teemapäivässä kuullaan alustuksia mm. kulttuuriperintöaineiston tunnistamisesta, käsittelystä ja suojaamisesta, arvonmäärityksestä ja seulonnasta, konservoinnista, valokuva- ja piirustusaineistojen säilyttämisestä, yms. Esityksissä pohditaan myös laajemmin mikä merkitys fyysisillä arkistoilla on tulevaisuudessa ja kuinka fyysiset arkistot täytyy huomioida alan koulutuksessa.
Teemapäivään on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä Scandic Simonkentässä.
Alustava ohjelma:
8.30 – 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi
9.00 – 9.15 Alkusanat Liikearkistoyhdistyksen puolesta
9.15 – 9.45 Kansallisarkiston arvottamisen kategoriat ja kriteerit analogisten asiakirjojen säilytysmuodon arviointiin, Jenni Einola
9.45 – 10.15 Suomen Pankin historiallisen arkiston konservointi- ja digitointiprojekti, Aino Strömberg
10.15 – 10.30 Jaloittelutauko
10.30 – 11.30 Tapausesimerkkejä analogisen arkiston maailmasta: 1) Kuva-aarteita ullakoilta, kalleuksia kellareista, Raija Linna. 2) Paperin tuoksua sähköisen median aikakaudella, Janne Ridanpää
11.30 – 12.30 Lounas
12.30 – 13.00, Yritysarkistojen arvonmääritys ja seulonta – kokemuksia vuosikymmenten varrelta, Jarmo Luoma-aho, Elka
13.00 – 13.30 Koskettava arkisto – aineiston materiaalisuuden merkitys arkistonkäyttäjälle, Siiri Savinotko
13.30 – 14.00 Kahvi
14.00 – 14.45 Katsaus tulevaisuuteen ja teknologian mahdollisuudet digitoiduille aineistoille: Kansallisarkiston tekoälytoteutus digitoitujen mikrokorttien käytettävyyden parantamiseen ja työajan säästämiseen, Atte Föhr ja Mikko Lipsanen
14.45 – 15.00 Loppusanat
Paikka: Scandic Simonkenttä ja Teams
Jenni Einola työskentelee Kansallisarkistossa verkostopäällikkönä. Hänen tehtävänään on Kansallisarkiston Asiakkuudenhallinta-verkoston johtaminen viranomaisasiakkuuksien edistämiseksi, yhteistyön syventämiseksi sekä asiakaskokemuksen kehittämiseksi. Jennille on kertynyt kattavasti kokemusta kulttuuriperintöalalla. Tutuiksi ovat tulleet niin arkistot kuin museotkin. Ensimmäisinä vuosina Kansallisarkistossa hän toimi konservoinnin ylitarkastajana ja vastasi valtakunnallisesti konservointitoiminnasta ja kokoelmien säilyvyyden varmistamisesta. Lisäksi Jenni on vastannut muun muassa analogisten viranomaisaineistojen vastaanottopalveluista sekä osallistunut tuotteiden suunnittelu- ja kehittämistyöhön ja arvonmääritys- ja seulontapalvelun toimintaan. Jenni vastasi Kansallisarkiston analogisen säilytysmuodon kulttuurihistoriallisen arvon kriteerien laadinnasta, ja suunnitteluvaiheen jälkeen hän on vastannut kriteerien kehittämisestä ja ohjauksesta.
Aino Strömberg työskentelee tietoasiantuntijana Suomen Pankin historiallisessa arkistossa. Päävastuualueina hänellä on arkiston digitointiprosessin toteutus ja ohjaaminen sekä tietopalvelutyöhön opiskelu ja muut paperisen arkiston jokapäiväiset työtehtävät.
Raija Linna työskentelee amanuenssina Museoviraston journalistisessa kuva-arkistossa (JOKA).
Janne Ridanpää toimi tutkijana Helsingin Sanomain Säätiön ylläpitämässä Päivälehden arkistossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa asiakirjojen järjestäminen, luettelointi, digitointi ja sen valmistelu sekä asiakaspalvelu ja muu sidosryhmätyö. Janne on työskennellyt arkistoalalla vuodesta 2012 lähtien. Päivälehden arkisto on päätearkisto, jo tallentaa Sanoman, sen edeltäjien, yhtiön kustantamien lehtien ja omistajasukujen aineistoja.
Jarmo Luoma-aho on Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) arkistonjohtaja. Jarmolla on lähes neljänkymmenen vuoden työkokemus yritysarkistoista ensiksi Vapolla ja sitten Elkassa. Jarmo on ollut myös Liikearkistoyhdistyksen toiminnassa mukana yli kolmenkymmenen vuoden ajan.
Siiri Savinotko on maisterivaiheen opiskelija Tampereen yliopistosta informaatiotutkimuksen oppiaineesta. Hän kertoo tekeillä olevaan pro gradu tutkielmaansa perustuen, millaisia merkityksiä fyysisillä arkistoaineistoilla on arkistoja käyttäville tutkijoille. Hän pohtii esityksessään arkistomaterian, kuten paperin merkitystä osana digitalisoituvia arkistoja sekä sitä, millainen tulevaisuus fyysisellä aineistolla voisi arkistoissa olla. Siiri on aiemmin työskennellyt asiantuntijatehtävissä Sodan ja rauhan keskus Muistissa digitaalisten aineistojen luovutukseen keskittyneessä EU-rahoitteisessa Memoriaali -hankkeessa.
Atte Föhr työskentelee koneoppimisen pääsuunnittelijana Kansallisarkiston Tutkimus ja innovaatiot-tiimissä. Tällä hetkellä hän työskentelee AIDA-hankkeen parissa, jossa pyritään parantamaan suomenkielistä tekstintunnistusta sekä tietojen etsimistä lomaketyyppisistä asiakirjoista.
Mikko Lipsanen työskentelee koneoppimisen pääsuunnittelijana Kansallisarkiston Tutkimus ja innovaatiot-tiimissä. Hänen tehtävänsä liittyvät arkistoaineiston saavutettavuutta ja analysointia helpottavien koneoppimista hyödyntävien työkalujen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Hinta: Osallistumisen hinta jäsenille on 300€, muille 400€. Etänä osallistuminen maksaa jäsenille 250€, muille 350€. Voit perua osallistumisen maksutta viikkoa ennen tapahtumaa. Tämän jälkeen tulleista ilmoittautumisista peritään 100€.
Ilmoittautuminen:
