Kaikki kirjoittajan admin artikkelit

Fyysisen arkistoinnin teemapäivä

Liikearkistoyhdistys järjestää 23. toukokuuta teemapäivän aiheesta Fyysisen aineiston arkistointi ja muuttuva maailma. Teemapäivässä kuullaan alustuksia mm. kulttuuriperintöaineiston tunnistamisesta, käsittelystä ja suojaamisesta, arvonmäärityksestä ja seulonnasta, konservoinnista, valokuva- ja piirustusaineistojen säilyttämisestä, yms. Esityksissä pohditaan myös laajemmin mikä merkitys fyysisillä arkistoilla on tulevaisuudessa ja kuinka fyysiset arkistot täytyy huomioida alan koulutuksessa.

Teemapäivään on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä Scandic Simonkentässä.

Alustava ohjelma:

8.30 – 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi
9.00 – 9.15 Alkusanat Liikearkistoyhdistyksen puolesta
9.15 – 9.45 Kansallisarkiston arvottamisen kategoriat ja kriteerit analogisten asiakirjojen säilytysmuodon arviointiin, Jenni Einola
9.45 – 10.15 Suomen Pankin historiallisen arkiston konservointi- ja digitointiprojekti, Aino Strömberg
10.15 – 10.30 Jaloittelutauko
10.30 – 11.30 Tapausesimerkkejä analogisen arkiston maailmasta: 1) Kuva-aarteita ullakoilta, kalleuksia kellareista, Raija Linna. 2) Paperin tuoksua sähköisen median aikakaudella, Janne Ridanpää
11.30 – 12.30 Lounas 
12.30 – 13.00, Yritysarkistojen arvonmääritys ja seulonta – kokemuksia vuosikymmenten varrelta, Jarmo Luoma-aho, Elka
13.00 – 13.30 Koskettava arkisto – aineiston materiaalisuuden merkitys arkistonkäyttäjälle, Siiri Savinotko
13.30 – 14.00 Kahvi
14.00 – 14.45 Katsaus tulevaisuuteen ja teknologian mahdollisuudet digitoiduille aineistoille: Kansallisarkiston tekoälytoteutus digitoitujen mikrokorttien käytettävyyden parantamiseen ja työajan säästämiseen, Atte Föhr ja Mikko Lipsanen
14.45 – 15.00 Loppusanat

Paikka: Scandic Simonkenttä ja Teams

Jenni Einola työskentelee Kansallisarkistossa verkostopäällikkönä. Hänen tehtävänään on Kansallisarkiston Asiakkuudenhallinta-verkoston johtaminen viranomaisasiakkuuksien edistämiseksi, yhteistyön syventämiseksi sekä asiakaskokemuksen kehittämiseksi. Jennille on kertynyt kattavasti kokemusta kulttuuriperintöalalla. Tutuiksi ovat tulleet niin arkistot kuin museotkin. Ensimmäisinä vuosina Kansallisarkistossa hän toimi konservoinnin ylitarkastajana ja vastasi valtakunnallisesti konservointitoiminnasta ja kokoelmien säilyvyyden varmistamisesta. Lisäksi Jenni on vastannut muun muassa analogisten viranomaisaineistojen vastaanottopalveluista sekä osallistunut tuotteiden suunnittelu- ja kehittämistyöhön ja arvonmääritys- ja seulontapalvelun toimintaan. Jenni vastasi Kansallisarkiston analogisen säilytysmuodon kulttuurihistoriallisen arvon kriteerien laadinnasta, ja suunnitteluvaiheen jälkeen hän on vastannut kriteerien kehittämisestä ja ohjauksesta.

Aino Strömberg työskentelee tietoasiantuntijana Suomen Pankin historiallisessa arkistossa. Päävastuualueina hänellä on arkiston digitointiprosessin toteutus ja ohjaaminen sekä tietopalvelutyöhön opiskelu ja muut paperisen arkiston jokapäiväiset työtehtävät.

Raija Linna työskentelee amanuenssina Museoviraston journalistisessa kuva-arkistossa (JOKA).

Janne Ridanpää toimi tutkijana Helsingin Sanomain Säätiön ylläpitämässä Päivälehden arkistossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa asiakirjojen järjestäminen, luettelointi, digitointi ja sen valmistelu sekä asiakaspalvelu ja muu sidosryhmätyö. Janne on työskennellyt arkistoalalla vuodesta 2012 lähtien. Päivälehden arkisto on päätearkisto, jo tallentaa Sanoman, sen edeltäjien, yhtiön kustantamien lehtien ja omistajasukujen aineistoja.

Jarmo Luoma-aho on Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) arkistonjohtaja. Jarmolla on lähes neljänkymmenen vuoden työkokemus yritysarkistoista ensiksi Vapolla ja sitten Elkassa. Jarmo on ollut myös Liikearkistoyhdistyksen toiminnassa mukana yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

Siiri Savinotko on maisterivaiheen opiskelija Tampereen yliopistosta informaatiotutkimuksen oppiaineesta. Hän kertoo tekeillä olevaan pro gradu tutkielmaansa perustuen, millaisia merkityksiä fyysisillä arkistoaineistoilla on arkistoja käyttäville tutkijoille. Hän pohtii esityksessään arkistomaterian, kuten paperin merkitystä osana digitalisoituvia arkistoja sekä sitä, millainen tulevaisuus fyysisellä aineistolla voisi arkistoissa olla. Siiri on aiemmin työskennellyt asiantuntijatehtävissä Sodan ja rauhan keskus Muistissa digitaalisten aineistojen luovutukseen keskittyneessä EU-rahoitteisessa Memoriaali -hankkeessa.

Atte Föhr työskentelee koneoppimisen pääsuunnittelijana Kansallisarkiston Tutkimus ja innovaatiot-tiimissä. Tällä hetkellä hän työskentelee AIDA-hankkeen parissa, jossa pyritään parantamaan suomenkielistä tekstintunnistusta sekä tietojen etsimistä lomaketyyppisistä asiakirjoista.

Mikko Lipsanen työskentelee koneoppimisen pääsuunnittelijana Kansallisarkiston Tutkimus ja innovaatiot-tiimissä. Hänen tehtävänsä liittyvät arkistoaineiston saavutettavuutta ja analysointia helpottavien koneoppimista hyödyntävien työkalujen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Hinta: Osallistumisen hinta jäsenille on 300€, muille 400€. Etänä osallistuminen maksaa jäsenille 250€, muille 350€. Voit perua osallistumisen maksutta viikkoa ennen tapahtumaa. Tämän jälkeen tulleista ilmoittautumisista peritään 100€.

Ilmoittautuminen:

Asiakirjahallinnon peruskurssi

Liikearkistoyhdistys järjestää asiakirjahallinnon peruskurssin 11. ja 18.4.2024. Koulutus järjestetään verkko-opetuksena Teamsin kautta.

Ohjelma:

Torstai 11.4.2024


9.00: Asiakirjahallinnan merkitys, terminologia sekä asiakirjahallintaa ohjaavat lait ja standardit, Hanna Salminen
10.30: Tauko
10.45: Tiedonhallinnan asiantuntijan osaaminen, Hanna Salminen
12.00: Lounastauko
13.00: Asiakirjahallinto yksityisellä sektorilla, liiketoiminnan vaatimukset, kansainvälinen toimintaympäristö asiakirjahallinnon näkökulmasta, Mikko Hyvärinen
14.30: Ensimmäisen päivän päätös


Torstai 18.4.2024


9.00: Digitaalinen pitkäaikaissäilytys ja sen haasteet, Iiris Mahjneh
10.15: Tauko
10.30: Fyysisten arkistojen hallinta, arvonmääritys ja seulonta, järjestäminen ja luettelointi, Olli Alm
12.00: Lounastauko
13.00: Asiakirjojen digitointi, sähköinen arkistointi, metatiedot, Janne Ridanpää
14.30: Toisen päivän päätös

Iiris Mahjneh Toimii yksikönpäällikkönä Kansallisarkiston vastaanottopalveluissa. Kansallisarkiston vastaanoton palveluita ovat sähköisen arkistoinnin palvelu, analogisten viranomaisaineistojen vastaanottopalvelu ja yksityisarkistojen vastaanottopalvelu. Kansallisarkiston Saamelaisarkisto kuuluu myös vastaanottopalveluiden yksikköön. Ennen yksikönpäällikön tehtäviä Iiris toimi Sähköisen arkistoinnin palvelun palveluvastaavana ja siirron ohjaajana. Ennen Kansallisarkistoa hän on työskennellyt mm. Kelassa arkistointipalvelujen tuoteomistajana ja Suomen Pankissa analogisen arkiston konservointiprojektissa.

Hanna Salminen työskentelee Patria Oyj:n konsernihallinnossa tiedonhallinnan kehitystehtävissä. Senior IT Application Specialistina hänen tehtäviinsä kuuluu konsernin yhteisen dokumentinhallinnan kehittäminen liiketoiminta- ja käyttäjälähtöisesti sekä pääkäyttäjätehtävät. Ennen Patriaa Hanna työskenteli yli kymmenen vuotta valtionhallinnossa tiedonhallinnan asiantuntijana puolustushallinnossa ja viimeisimmäksi Sisäministeriössä. Tiedonhallinnan asiantuntijana Hanna on perehtynyt mm. tietoturvallisuusvaatimuksiin, toimintaprosessien kehittämiseen ja asiakirjojen elinkaarihallintaan. Lisäksi Hanna on toiminut erilaisissa järjestelmäkäyttöönotoissa asiantuntijana ja projektipäällikkönä.

Mikko Hyvärinen on dokumentinhallinnan ja arkistoinnin asiantuntija Metsä Groupissa, jonne hän siirtyi vuonna 2021 kahdentoista Nokia-vuoden jälkeen. Mikolla on vuosia havainnoinut kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten arkistointikäytäntöjä sekä tiedonhallintaa yleisellä tasolla. Isot sähköisten ja paperisten kokoelmien seulonnat ovat Mikolle hyvin tuttuja projekteja kuten myös yrityskauppoihin liittyvät aineistojen migroinnit ja arkistoidun aineiston käyttöoikeuksien määrittäminen.

Olli Alm toimii Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa tietopalvelu- ja kehittämispäällikkönä. Hänen vastuullaan on mm. järjestämis-, luettelointi- ja digitointityön ohjaaminen sekä tietopalvelu. Aikaisemmin hän toimi tiiminvetäjänä Suomen suurimmassa asiakirjojen järjestämishankkeessa – Sota-arkistoprojektissa.

Janne Ridanpää toimi tutkijana Helsingin Sanomain Säätiön ylläpitämässä Päivälehden arkistossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa asiakirjojen järjestäminen, luettelointi, digitointi ja sen valmistelu sekä asiakaspalvelu ja muu sidosryhmätyö. Janne on työskennellyt arkistoalalla vuodesta 2012 lähtien. Päivälehden arkisto on päätearkisto, jo tallentaa Sanoman, sen edeltäjien, yhtiön kustantamien lehtien ja omistajasukujen aineistoja.

Hinta: jäsenille 300 € ja muille 400 €. +24 % alv. Hintaan sisältyy Säilyykö sähköinen – ja kuinka kauan? -kirja, joka postitetaan osallistujille etukäteen.

Peruutusehdot: Osallistumisen voi peruuttaa maksutta 7 vrk ennen tilaisuutta. Muutoin veloitetaan 100 euroa + alv 24 % toimistokuluina. Mikäli esteestä ei ilmoiteta, veloitetaan koko osallistumismaksu. Tilaisuuden osallistujan voi vaihtaa.

Failin sähköinen lukuoikeus

Yhteisöjäsenet ja tilaajat voivat vuoden 2024 alusta vaihtaa Failin paperilehden sähköiseen lukuoikeuteen ePress-palvelussa. Yhteisöjäsen voi valita, haluaako entiseen tapaan jäsenetuna kaksi paperilehteä vai niiden tilalle yhden ePress-lukuoikeuden. Siirtymisestä ePress-lukuoikeuteen ilmoitetaan yhdistyksen sihteerille. Jos yhteisöjäsen haluaa sekä paperilehden että ePress-lehden, niin paperilehdet tulevat jäsenetuna yhdistykseltä ja sähköinen lukuoikeus tilataan maksullisena suoraan ePressiltä.

Yritys tai muu yhteisö, joka on Failin tilaaja, voi vaihtaa paperilehden tilauksen ePress-lukuoikeuteen ilmoittamalla paperilehden tilauksen päättämisestä yhdistyksen sihteerille ja tilaamalla maksullisen lukuoikeuden ePressiltä. Paperilehti ja sähköinen lukuoikeus (sisäinen käyttö) ovat samanhintaiset (60 e alv 0%).

ePress-palvelu on kirjastoille, yrityksille ja yhteisöille tarkoitettu tilauspalvelu, joten henkilöjäsenet tai Failin henkilötilaajat eivät voi saada sähköistä ePress-lukuoikeutta.

Lisätietoja paperilehden vaihtamisesta sähköiseen lukuoikeuteen saa Liikearkistoyhdistyksen sihteeriltä Toni Suutarilta (sihteeri(at)liikearkistoyhdistys.fi, 044 551 2029).

Tekoäly ja tiedonhallinta -teemapäivä

Liikearkistoyhdistys järjestää keskiviikkona 29.11. teemapäivän Tekoäly ja tiedonhallinta. Luvassa on puheenvuoroja tekoälyn hyödyntämisestä monesta eri näkökulmasta. Teemapäivä alkaa klo 9.00 ja päättyy klo 15.00 mennessä. Tapahtumaan voi osallistua joko paikan päällä Sokos Hotelli Vantaassa tai etänä Teamsin välityksellä.

Alustava ohjelma:

8.30 – 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi
9.00 – 9.10 Alkusanat
9.10 – 9.50 Johdanto: tekoäly ja tiedonhallinta, Juha Anttila, IITC Oy
9.50 – 10.30 Tekoälyn suhde tekijänoikeuksiin, Anette Alén, professori, Helsingin yliopisto
10.30 – 10.45 Jaloittelutauko
10.45 – 11.30 Tekoälyn hyödyntäminen digitointiprosessissa – DALAI -hanke, Maiju Pohjola, Kansallisarkisto
11.30 – 12.30 Lounas 
12.30 – 13.15 Hipun mahdollisuudet tekoälyn saralla ja katsaus hanketoimintaan, Anssi Jääskeläinen, XAMK
13.15 – 14.00 Tekoälyn sovellukset tiedonhallinnan järjestelmissä, Elina Röyskö, M-Files
14.00 – 14.15 Kahvi
14.15 – 15.00 Tekoäly ja etiikka, FT Anna-Mari Wallenberg, Helsingin yliopisto
15.00  Loppusanat ja museovierailulle ilmoittautuneiden siirtyminen kohti museota

Klo 15.30 alkaen mahdollisuus tutustua Vantaan museossa Ikikallion tarinoita -näyttelyyn museoamanuenssin johdolla.

Juha Anttila toimii IITC:n toimitusjohtajana ja konsulttina. Juhalla on yli kahdenkymmenen vuoden konsultointikokemus informaation ja erityisesti dokumenttien hallinnasta sekä siihen liittyvien järjestelmien käyttöönotosta. Juha on työssään tutustunut yli kolmensadan suomalaisen organisaation tiedonhallintaan.

Anette Alén on siviili- ja kauppaoikeuden professori Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on tutkinut erityisesti digitaalisen viestinnän ja tekoälyn juridiikkaa sekä tekijänoikeuskysymyksiä.

Maiju Pohjola työskentelee Kansallisarkistossa massadigitoinnin ja analogisten viranomaisaineistojen ohjaus- ja vastaanottotehtävissä. Hän on toiminut myös tuoteomistajana DALAI-hankkeessa (Digitaalisten aineistojen laadun ja käytettävyyden parantaminen tekoälyavusteisesti). Kansallisarkistossa hän on työskennellyt vuodesta 2014 asti erilaisissa tehtävissä.

Anssi Jääskeläinen työskentelee Xamkilla Digitalia tutkimuskeskuksessa tutkimuspäällikönä. Tällä hetkellä päävastuualueina ovat Memory Labin käyttöönottopilotit, kansainvälinen yhteistyö sekä DLM Forumin johtokunnan jäsenyys.

Elina Röyskö on tiedonhallinnan asiantuntija, joka auttaa yrityksiä automatisoimaan ja tehostamaan tietotyötä ja liiketoimintaprosesseja, sujuvoittamaan dokumenttikeskeistä yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien kanssa ja parantamaan tietoturvaa ja vaatimustenmukaisuutta. Hän auttaa asiakkaitaan eri toimialoilla hyvin monenlaisissa käyttötapauksissa, kuten asiakasdokumenttien hallinta, projektidokumenttien hallinta, sopimustenhallinta, kontrolloitu dokumenttien hallinta ja tietoturvallinen asiakasyhteistyö.

Dosentti Anna-Mari Wallenberg on kognitiotieteen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Anna-Mari tutkii mm. älykkäisen järjestelmien yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimusta, ja opettaa mm. tekoälyn filosofiaa ja etiikkaa Helsingin yliopistossa. Puheenvuorossaan Anna-Mari tarkastelee tekoälyn etiikan tutkimusta, ja sen keskeisiä väitteitä.

Hinta läsnäoleville: jäsenet 300 € + alv., ei-jäsenet 400 € + alv. (sisältää kahvit ja ruokailut)

Hinta etänä: Jäsenet 250 € + alv., ei-jäsenet 350 € + alv.

Osanoton voi perua maksutta viikko ennen tilaisuutta. Tämän jälkeisistä peruutuksista veloitetaan 100 € (läsnä) tai 50 € (etä).

Faili 3/2023

Faili-lehden kuluvan vuoden kolmas numero on edennyt painoon saakka. Lehti kolahtaa tilaajien postilaatikkoon lähiviikkojen aikana. Tuttuun tapaan lehden sisällöstä on mahdollista saada maistiaisia jo ennakkoon.

Iltapäiväretki Orimattilan taidemuseoon ja UKK-arkistoon

Liikearkistoyhdistys ja Arkistoyhdistys yhdistävät nyt voimansa ja tarjoavat jäsenilleen iltapäiväretken Orimattilaan keskiviikkona 6.9.2023. Tutustumme retkellä hienoon Orimattilan taidemuseoon ja suorastaan legendaariseen Urho Kekkosen arkistoon. Bussikuljetus lähtee Senaatintorilta ja palaa sinne illansuussa.

Retken ohjelma

klo 12 lähtö Senaatintorilta bussilla

13.30 saapuminen Orimattilan taidemuseoon

Klo 13.30–14.30 opastettu kierros Orimattilan taidemuseossa

14.30–15 siirtyminen UKK-arkistoon

15.00–16.30 kahvit ja opastettu kierros UKK-arkistossa

viimeistään 16.45 lähtö takaisin Helsinkiin

n. klo 18.15 paluu Senaatintorille

Retken osallistujien tarvitsee maksaa itse ainoastaan taidemuseon pääsylippu (4 e tai Museokortti). Muun ohjelman ja kahvit tarjoavat yhdistykset sekä UKK-arkisto. Kahville hankitaan myös sämpylöitä tai muuta suolaista syötävää, että jaksamme iltaan asti.

Lämpimästi tervetuloa!