Opinnäytetyöpalkinto Joonas Levoselle

Liikearkistoyhdistys, Arkistoyhdistys ja Kunnallisarkistoyhdistys jakavat vuosittain arkisto- ja tiedonhallinta-alan opinnäytepalkintoa, joka on suuruudeltaan 500 euroa. Ehdotukset palkintoehdokkaista pyydetään suomalaisilta korkeakouluilta, joissa on arkisto- ja tiedonhallinta-alan tutkintoon johtavaa opetusta. Tänä vuonna palkinnon jakoi Liikearkistoyhdistys ja palkittavan opinnäytteen valitsi yhdistyksen kunniajäsen Pentti Latva-Koivisto. Palkinnonsaaja julkistettiin 20.11.2024 Mikkelissä XVIII Liikearkistopäivillä.

Palkinnon sai Joonas Levonen Itä-Suomen yliopistossa tekemästä pro gradustaan Arkistoja, mappeja, koteloita, kellareita ja kenkälaatikoita – Kyselytutkimus yhdistysten asiakirjahallinnasta ja arkistonmuodostuksesta Suomessa [http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20240084].

Joonas Levosen tekemä kyselytutkimus on hyvin laaja ja on vaatinut pro graduksi huomattavan työpanoksen, aineisto on kerätty 2894 yhdistykseltä. Kohteena on se, mitä voidaan päätellä yhdistysten asiakirjojen käytettävyydestä sekä yhdistysten tallentaman kulttuuriperinnön säilymisestä Suomessa. Levonen tuo selkeästi esiin järjestöjen asiakirjahallinnan ja arkistonmuodostuksen haasteet ja mahdollisuudet. Yhdistysten asiakirjahallinnan ja arkistonmuodostuksessa on paljon yhtymäkohtia yritysten vastaaviin. Yritys- ja yhdistysarkistojen muotoutuminen ei ole säännönmukaista tai suunnitelmallista. Sen sijaan aineiston muotoutumista ohjaavat arkistonmuodostajan toiminta sekä muodostajan omat intressit. Yksityisarkistoaineistojen säilyttäminen on tarpeellista myös tutkimuksen kannalta, sillä ne kattavat aihealueita, joita viranomaisaineistot eivät pysty saavuttamaan.

Vuoden viimeinen Faili ilmestyy pian

Kuluvan vuoden neljäs ja viimeinen Faili-lehti on ehtinyt painoon saakka. Lehti ilmestyy tilaajille lähiviikkojen aikana. Ensimakua tulevan lehden sisällöstä saa kuitenkin jo täältä.

Faili ilmestyy tuttuun tapaan myös ensi vuonna. Ja muista mahdollisuus lehden digitaalisen lukuoikeuden tilaamiseen. Ohjeet löytyvät täältä.

Liikearkistopäivät marraskuussa

Suomen XVIII Liikearkistopäivät järjestetään Mikkelissä 19.-21.11.2024. Tapahtuman ohjelma alkaa pääpiirteissään olemaan valmiina, joten eikun vain sankoin joukoin ilmoittautumaan. Tapahtumapaikkana toimii Sodan ja rauhan keskus Muisti, aivan Mikkelin ydinkeskustan tuntumassa. Myös tapahtuman hintaan sisältyvät lounaat, kahvit sekä torstai-illan päivällinen tapahtuvat Muistin yhteydessä olevassa Ravintola Rauhassa. Jos ei pääse tulemaan paikan päälle Mikkeliin, niin etäosallistuminen on mahdollista Teamsin kautta. Toki toivomme, että mahdollisimman moni tulisi fyysisesti paikalle, koska Liikearkistopäiviin on aina olennaisesti kuulunut verkostoituminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Lisätietoja Liikearkistopäivistä löytyy täältä.

Retki Malmgårdin kartanoon

Arkistoyhdistys ja Liikearkistoyhdistys järjestävät keskiviikkona 21.8. jäsenilleen kesäisen iltapäiväretken Loviisassa sijaitsevaan Malmgårdin kartanoon.

Malmgårdin kartano on kuulunut Creutzien kreivilliselle suvulle vuodesta 1614 alkaen. Kartanon nykyinen linnamainen päärakennus on rakennettu vuosina 1882-1885. Kartanon alueelta löytyvät myös panimo sekä kartanopuoti. Puodista voi ostaa tilan luomuviljatuotteita, panimon oluita sekä seudun lähiruokaa.

Lähdemme retkelle Helsingistä Senaatintorilta klo 13. Bussi on tilattu Jalobus -yhtiöltä. Kierros Malmgårdin kartanossa alkaa klo 14.30 ja se kestää noin tunnin. Meille on luvattu näyttää myös kartanon arkiston aarteita. Kierroksen jälkeen yhdistys tarjoaa kahvit kartanopuodissa, jossa voitte halutessanne tehdä myös ostoksia. Helsinkiin palaamme klo 18 mennessä.

Kartanokierros maksaa 16 euroa hengeltä ja jokaisen tulisi varautua maksamaan itse lippunsa. Yhdistykset tarjoavat bussikuljetuksen sekä kahvit.

Mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta! Etusijalla ovat Arkistoyhdistysten ja Liikearkistoyhdistysten jäsenet.

Ilmoittaudu retkelle viimeistään 13.8. Kerrothan ilmoittautuessasi, jos sinulla on jokin erikoisruokavalio tai allergia.

Linkki ilmoittautumiseen.

Fyysisen arkistoinnin teemapäivä

Liikearkistoyhdistys järjestää 23. toukokuuta teemapäivän aiheesta Fyysisen aineiston arkistointi ja muuttuva maailma. Teemapäivässä kuullaan alustuksia mm. kulttuuriperintöaineiston tunnistamisesta, käsittelystä ja suojaamisesta, arvonmäärityksestä ja seulonnasta, konservoinnista, valokuva- ja piirustusaineistojen säilyttämisestä, yms. Esityksissä pohditaan myös laajemmin mikä merkitys fyysisillä arkistoilla on tulevaisuudessa ja kuinka fyysiset arkistot täytyy huomioida alan koulutuksessa.

Teemapäivään on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä Scandic Simonkentässä.

Alustava ohjelma:

8.30 – 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi
9.00 – 9.15 Alkusanat Liikearkistoyhdistyksen puolesta
9.15 – 9.45 Kansallisarkiston arvottamisen kategoriat ja kriteerit analogisten asiakirjojen säilytysmuodon arviointiin, Jenni Einola
9.45 – 10.15 Suomen Pankin historiallisen arkiston konservointi- ja digitointiprojekti, Aino Strömberg
10.15 – 10.30 Jaloittelutauko
10.30 – 11.30 Tapausesimerkkejä analogisen arkiston maailmasta: 1) Kuva-aarteita ullakoilta, kalleuksia kellareista, Raija Linna. 2) Paperin tuoksua sähköisen median aikakaudella, Janne Ridanpää
11.30 – 12.30 Lounas 
12.30 – 13.00, Yritysarkistojen arvonmääritys ja seulonta – kokemuksia vuosikymmenten varrelta, Jarmo Luoma-aho, Elka
13.00 – 13.30 Koskettava arkisto – aineiston materiaalisuuden merkitys arkistonkäyttäjälle, Siiri Savinotko
13.30 – 14.00 Kahvi
14.00 – 14.45 Katsaus tulevaisuuteen ja teknologian mahdollisuudet digitoiduille aineistoille: Kansallisarkiston tekoälytoteutus digitoitujen mikrokorttien käytettävyyden parantamiseen ja työajan säästämiseen, Atte Föhr ja Mikko Lipsanen
14.45 – 15.00 Loppusanat

Paikka: Scandic Simonkenttä ja Teams

Jenni Einola työskentelee Kansallisarkistossa verkostopäällikkönä. Hänen tehtävänään on Kansallisarkiston Asiakkuudenhallinta-verkoston johtaminen viranomaisasiakkuuksien edistämiseksi, yhteistyön syventämiseksi sekä asiakaskokemuksen kehittämiseksi. Jennille on kertynyt kattavasti kokemusta kulttuuriperintöalalla. Tutuiksi ovat tulleet niin arkistot kuin museotkin. Ensimmäisinä vuosina Kansallisarkistossa hän toimi konservoinnin ylitarkastajana ja vastasi valtakunnallisesti konservointitoiminnasta ja kokoelmien säilyvyyden varmistamisesta. Lisäksi Jenni on vastannut muun muassa analogisten viranomaisaineistojen vastaanottopalveluista sekä osallistunut tuotteiden suunnittelu- ja kehittämistyöhön ja arvonmääritys- ja seulontapalvelun toimintaan. Jenni vastasi Kansallisarkiston analogisen säilytysmuodon kulttuurihistoriallisen arvon kriteerien laadinnasta, ja suunnitteluvaiheen jälkeen hän on vastannut kriteerien kehittämisestä ja ohjauksesta.

Aino Strömberg työskentelee tietoasiantuntijana Suomen Pankin historiallisessa arkistossa. Päävastuualueina hänellä on arkiston digitointiprosessin toteutus ja ohjaaminen sekä tietopalvelutyöhön opiskelu ja muut paperisen arkiston jokapäiväiset työtehtävät.

Raija Linna työskentelee amanuenssina Museoviraston journalistisessa kuva-arkistossa (JOKA).

Janne Ridanpää toimi tutkijana Helsingin Sanomain Säätiön ylläpitämässä Päivälehden arkistossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa asiakirjojen järjestäminen, luettelointi, digitointi ja sen valmistelu sekä asiakaspalvelu ja muu sidosryhmätyö. Janne on työskennellyt arkistoalalla vuodesta 2012 lähtien. Päivälehden arkisto on päätearkisto, jo tallentaa Sanoman, sen edeltäjien, yhtiön kustantamien lehtien ja omistajasukujen aineistoja.

Jarmo Luoma-aho on Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) arkistonjohtaja. Jarmolla on lähes neljänkymmenen vuoden työkokemus yritysarkistoista ensiksi Vapolla ja sitten Elkassa. Jarmo on ollut myös Liikearkistoyhdistyksen toiminnassa mukana yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

Siiri Savinotko on maisterivaiheen opiskelija Tampereen yliopistosta informaatiotutkimuksen oppiaineesta. Hän kertoo tekeillä olevaan pro gradu tutkielmaansa perustuen, millaisia merkityksiä fyysisillä arkistoaineistoilla on arkistoja käyttäville tutkijoille. Hän pohtii esityksessään arkistomaterian, kuten paperin merkitystä osana digitalisoituvia arkistoja sekä sitä, millainen tulevaisuus fyysisellä aineistolla voisi arkistoissa olla. Siiri on aiemmin työskennellyt asiantuntijatehtävissä Sodan ja rauhan keskus Muistissa digitaalisten aineistojen luovutukseen keskittyneessä EU-rahoitteisessa Memoriaali -hankkeessa.

Atte Föhr työskentelee koneoppimisen pääsuunnittelijana Kansallisarkiston Tutkimus ja innovaatiot-tiimissä. Tällä hetkellä hän työskentelee AIDA-hankkeen parissa, jossa pyritään parantamaan suomenkielistä tekstintunnistusta sekä tietojen etsimistä lomaketyyppisistä asiakirjoista.

Mikko Lipsanen työskentelee koneoppimisen pääsuunnittelijana Kansallisarkiston Tutkimus ja innovaatiot-tiimissä. Hänen tehtävänsä liittyvät arkistoaineiston saavutettavuutta ja analysointia helpottavien koneoppimista hyödyntävien työkalujen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Hinta: Osallistumisen hinta jäsenille on 300€, muille 400€. Etänä osallistuminen maksaa jäsenille 250€, muille 350€. Voit perua osallistumisen maksutta viikkoa ennen tapahtumaa. Tämän jälkeen tulleista ilmoittautumisista peritään 100€.

Ilmoittautuminen:

Asiakirjahallinnon peruskurssi

Liikearkistoyhdistys järjestää asiakirjahallinnon peruskurssin 11. ja 18.4.2024. Koulutus järjestetään verkko-opetuksena Teamsin kautta.

Ohjelma:

Torstai 11.4.2024


9.00: Asiakirjahallinnan merkitys, terminologia sekä asiakirjahallintaa ohjaavat lait ja standardit, Hanna Salminen
10.30: Tauko
10.45: Tiedonhallinnan asiantuntijan osaaminen, Hanna Salminen
12.00: Lounastauko
13.00: Asiakirjahallinto yksityisellä sektorilla, liiketoiminnan vaatimukset, kansainvälinen toimintaympäristö asiakirjahallinnon näkökulmasta, Mikko Hyvärinen
14.30: Ensimmäisen päivän päätös


Torstai 18.4.2024


9.00: Digitaalinen pitkäaikaissäilytys ja sen haasteet, Iiris Mahjneh
10.15: Tauko
10.30: Fyysisten arkistojen hallinta, arvonmääritys ja seulonta, järjestäminen ja luettelointi, Olli Alm
12.00: Lounastauko
13.00: Asiakirjojen digitointi, sähköinen arkistointi, metatiedot, Janne Ridanpää
14.30: Toisen päivän päätös

Iiris Mahjneh Toimii yksikönpäällikkönä Kansallisarkiston vastaanottopalveluissa. Kansallisarkiston vastaanoton palveluita ovat sähköisen arkistoinnin palvelu, analogisten viranomaisaineistojen vastaanottopalvelu ja yksityisarkistojen vastaanottopalvelu. Kansallisarkiston Saamelaisarkisto kuuluu myös vastaanottopalveluiden yksikköön. Ennen yksikönpäällikön tehtäviä Iiris toimi Sähköisen arkistoinnin palvelun palveluvastaavana ja siirron ohjaajana. Ennen Kansallisarkistoa hän on työskennellyt mm. Kelassa arkistointipalvelujen tuoteomistajana ja Suomen Pankissa analogisen arkiston konservointiprojektissa.

Hanna Salminen työskentelee Patria Oyj:n konsernihallinnossa tiedonhallinnan kehitystehtävissä. Senior IT Application Specialistina hänen tehtäviinsä kuuluu konsernin yhteisen dokumentinhallinnan kehittäminen liiketoiminta- ja käyttäjälähtöisesti sekä pääkäyttäjätehtävät. Ennen Patriaa Hanna työskenteli yli kymmenen vuotta valtionhallinnossa tiedonhallinnan asiantuntijana puolustushallinnossa ja viimeisimmäksi Sisäministeriössä. Tiedonhallinnan asiantuntijana Hanna on perehtynyt mm. tietoturvallisuusvaatimuksiin, toimintaprosessien kehittämiseen ja asiakirjojen elinkaarihallintaan. Lisäksi Hanna on toiminut erilaisissa järjestelmäkäyttöönotoissa asiantuntijana ja projektipäällikkönä.

Mikko Hyvärinen on dokumentinhallinnan ja arkistoinnin asiantuntija Metsä Groupissa, jonne hän siirtyi vuonna 2021 kahdentoista Nokia-vuoden jälkeen. Mikolla on vuosia havainnoinut kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten arkistointikäytäntöjä sekä tiedonhallintaa yleisellä tasolla. Isot sähköisten ja paperisten kokoelmien seulonnat ovat Mikolle hyvin tuttuja projekteja kuten myös yrityskauppoihin liittyvät aineistojen migroinnit ja arkistoidun aineiston käyttöoikeuksien määrittäminen.

Olli Alm toimii Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa tietopalvelu- ja kehittämispäällikkönä. Hänen vastuullaan on mm. järjestämis-, luettelointi- ja digitointityön ohjaaminen sekä tietopalvelu. Aikaisemmin hän toimi tiiminvetäjänä Suomen suurimmassa asiakirjojen järjestämishankkeessa – Sota-arkistoprojektissa.

Janne Ridanpää toimi tutkijana Helsingin Sanomain Säätiön ylläpitämässä Päivälehden arkistossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa asiakirjojen järjestäminen, luettelointi, digitointi ja sen valmistelu sekä asiakaspalvelu ja muu sidosryhmätyö. Janne on työskennellyt arkistoalalla vuodesta 2012 lähtien. Päivälehden arkisto on päätearkisto, jo tallentaa Sanoman, sen edeltäjien, yhtiön kustantamien lehtien ja omistajasukujen aineistoja.

Hinta: jäsenille 300 € ja muille 400 €. +24 % alv. Hintaan sisältyy Säilyykö sähköinen – ja kuinka kauan? -kirja, joka postitetaan osallistujille etukäteen.

Peruutusehdot: Osallistumisen voi peruuttaa maksutta 7 vrk ennen tilaisuutta. Muutoin veloitetaan 100 euroa + alv 24 % toimistokuluina. Mikäli esteestä ei ilmoiteta, veloitetaan koko osallistumismaksu. Tilaisuuden osallistujan voi vaihtaa.